Omenalajikkeemme

Eva on alunperin ruotsalainen lajike (Balsgårdista). Se on James Grieve ja Cortland risteytys. Suomessa hedelmät kypsyvät syyskuun puolivälissä.

Eva-omenoita poimittaessa ja käsiteltäessä on oltava hyvin varovainen, sillä ne kolhiintuvat herkästi; kuori on ohut, ja malto – vaikka se onkin rapea – on melko pehmeää verrattuna moniin muihin lajikkeisiin. Omena on erittäin mehukas, ja sen maku on mieto ja makea. Väritys vaihtelee tumman punavioletista vaaleanpunaiseen vihreällä pohjalla.

Omenat kannattaa säilyttää +2/+4 °C:n lämpötilassa kiinteyden säilyttämiseksi, sillä ne pehmenevät melko nopeasti huoneenlämmössä.

Sunrise on varhaissyksyn omenalajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Kanadassa 1970-luvulla kehitetty lajike on risteytys, jossa on yhdistetty Golden Delicious ja McIntosh sekä kolmas niin kutsuttu ”numerolajike” (nimeämätön koelajike). Se otettiin kaupalliseen viljelyyn 1990-luvulla.

Omena on muodoltaan pyöreä tai hieman soikea, ja sen keltaisella pohjalla on punaisia ​​tai oransseja raitoja. Maku on hyvin makea ja mieto (muistuttaen sekä Golden Deliciousia että McIntoshia). Hedelmäliha on erittäin rapeaa ja mehukasta, ja sen väri vaihtelee valkoisesta kullanväriseen.

Kotimaiset omenat säilyvät parhaiten jääkaapissa (+2–4 °C), ja niitä tulee käsitellä varovaisesti.

Zari on aikainen syyslajike, joka kypsyy syyskuun alussa. Syötyä huomaa heti, että omenan malto on erittäin rapea ja mehukas. Makeutta on myös runsaasti, sokeripitoisuus voi parhaiten olla lähellä 15-16 %.

Kypsyttyä lajikkeen taustaväri muuttuu vihreästä keltaiseen, punaisella tai vaaleanpunaisella peitevärillä. Zari on käsiteltävä hellävaraisesti koska omenan kuori on todella ohut. Sen sijaan ohut kuori antaa hienon syöntikokemuksen.

Kotimainen omena pehmenee nopeasti huoneenlämmössä. Siksi omenat säilyvät parhaiten jääkaapissa +2-4 asteen lämpötilassa. Omenan maku tulee silti usein esiin voimakkaampana, jos se on ollut huoneenlämmössä muutaman tunnin.